Blogi on viettänyt hiiren hiljaista eloa. Loppusyksy ja alkutalvi kului melko vauhdikkaissa merkeissä, kun muutimme uuteen asuntoon, olimme hetken aikaa molemmat työttömiä ja kissa-vauvamme sairastui syöpään ja kuoli. :(
Mutta nyt mennään uusia tuulia kohti! Tuntuu palkitsevalta, kun suurimmatkin sekasotkut ja surut saa selvitettyä pelkällä päättäväisyydellä ja positiivisella elämänasenteella. Suuntia on meidän perheessämme vain yksi:
ETEENPÄIN!
Ja on tässä ollut vaikka mitä ilonhetkiäkin. Nimittäin, sain Zonegranin kokonaan purettua! Nyt se on tehty! En olisi vuosi pari sitten voinut kuvitellakaan, että pystyisin purkamaan lääkitystäni näin radikaalisti ilman minkäännäköisiä (siis oikeasti, MINKÄÄNNÄKÖISIÄ!) takapakkeja. Ja siis, en pystynytkään, kun sitä kyllä kokeiltiin. Mutta tässä sitä siis ollaan!
Ja ehkä kaiken muuttohässäkän ja muun hässäkän keskellä aika on kulunut nopeasti, ja nyt tuntuukin ihmeelliseltä, että nyt on se hetki, kun vauvaa saa yrittää. Vastahan me täällä päiviteltiin, kuinka H-I-T-A-A-S-T-I aika kuluu! Mutta totta tosiaan, yritys on nyt aloitettu.
Uskomatonta!
Toivottavasti täällä käy vielä joku lukemassa, vaikka luvattoman pitkä bloggailutauko pidettinkin!
Mamma
Mitä minä teen tämän blogin kanssa?
-
Olen pohtinut tätä blogia aika paljon. Mitä tämän kanssa tekisi? On selvää,
että kirjoittamisvauhti on hiipunut ja vaikka minulla olisikin paljon
asioita m...
0 kommenttia:
Lähetä kommentti