Från Pappas perspektiv..

Totta tosiaan oltiin tänään nt ultrassa ja tottahan toki tuli (TAAS) pelkkiä hyviä uutisia :) Mitä mä sanoin? Häh? *tuulettaa vimmatusti*

Ymmärrän että raskaana olevalla naisellani on kroppa täynnä sekavaa hormoonisohjoa, joka johtaa jos jonkinlaisiin pohdiskeluihin. Toivoisin vaan että voisin jotenkin lohduttaa (lue: puhua järkeä) ja auttaa silloin kun joku pelottaa.

Itse en voi kuvitella, että Waldemarilla olisi joku hätä. Toisaalta, mulla ei myöskään kasva pieni ihminen vatsassani (vaikka siltä vähän näyttääkin).

Ei oo aina helppoa. Kenelläkään. Onneks saatiin taas kerran huippu-hyviä uutisia ja näillä jaksetaan varmaan kumpainenkin hyvän matkaa eteenpäin :) Nyt on vaan niin onnellinen olo, että päässä pyörii :)

Ihanan kesäistä odotusta kaikille!

Pappa