Tulin nyt tietsikalle päivittämään, vaikka näytöstä onkin rikki kolmasosa. En vaan malta olla päivittämättä uusimpia kuulumisia, vaikka joutuukin tihrustamaan. Täytyy ihan järjestyksessä aloittaa tilitys:
Käytiin neurologilla. Sellasella neurologilla, jonka hoidossa olen kyllä ollut, mutta vuosia sitten, kun epilepsiani oli pahimmillaan, sain siirtyä "epilepsiaspesialistille", joka nyt raskausaikana ei halunnut minua ottaa, kun on erikoistunut lähinnä lasten ja nuorten epilepsioihin. No.. Olisipa tämä nykyinen neurologi erikoistunut edes JOHONKIN epilepsia-asiaan, mutta käynti oli sellaista ympäripyöreää läpätystä höystettynä odotushuoneen Ms-tauti ja dementiaesitteillä. Eihän tässä ongelmia ole ollut ja toivottavasti ei tulekaan, mutta tieto osaavasta neurologista lämmittäisi kyllä mieltä. Huonoin fiilis jäi siitä, kun kysyin imettämisen onnistumisesta lääkkeiden kanssa. Edellinen neurologi oli siis ehdottomasti sitä mieltä pitkään asiaa punnittuaan, että imettäminen lääkkeiden kanssa on kuitenkin parempi vauvalle kuin pulloruokinta. Ihan senkin takia, että kohdussa vauva saa kuitenkin saman annoksen lääkkeitä kuin minäkin ja maitoon erittyy kuulemma vähemmän, joten vauva vieroontuisi lääkkeistä pikku hiljaa. No tämä nykyinen sanoi ensin, että ei yhtään tiedä, sen jälkeen kaivoi Pharmaca Fennian esiin ja totesi, että ei. Yritin siinä sitten selvittää mitä edellisen neurologin kanssa olimme asiasta jutelleet, mutta asia tuomittiin seuraavilla sanoilla: "Ei imettäminen ole kuule mikään äitiyden kulmakivi. Kyllä sitä ihan täyspäisiä lapsia kasvaa pulloruokinnallakin!" No siis joo, en sitä tässä epäillytkään. Olisi ollut vain kiva, että kerran hän ei selkeästikään omannut asiasta omakohtaista kokemusta tai tietoa, olisi vaikka ottanut selvää ja kysellyt epiäitejä hoitavilta lääkäreiltä. Kun tässä on kuitenkin aikaa selvitellä asiaa, ei vielä ole tulenpalavaa kiirettä tehdä päätöstä kumpaankaan suuntaan.
Ja siis tietenkin, tietenkin jos harkintojen jälkeen todetaan, että pulloruokinta on vauvalle turvallisempi ja parempi ratkaisu, näin silloin toimitaan eikä kellään ole mitään sanomista tai minulla mietittävää! Eihän imetys välillä onnistu ollenkaan ja kyllä, "täyspäisiä lapsia silti kasvaa". Googlettelin asiaa sitten kotona ja löysin lääkäripäivien yhteenvedon, jossa yksi Suomen epilepsiahuipuista kirjoitti, että epilepsiaäitejä on rohkaistava imetykseen, koska todella harva lääke kumoaa äidinmaidon hyödyt. Aion selvitellä asiaa vielä enemmän, käydä vaikka jossain vastaanotolla, missä on aiemmin hoidettu epiäitejä vauvoineen. Asia nimittäin vaivaa minua.
Viime viikolla käytiin myös ekassa neuvolassa! Neuvolan"täti" (=minun ikäinen nainen) oli todella mukava ja jutteluhetki oli tosi antoisa. Lähdimme neuvolaan sillä asenteella, että saatamme saada osaksemme jonkinsortin kummeksuntaa, mutta päinvastoin! Terveydenhoitaja ilahtui kovasti, kun kumpikaan meistä ei juo eikä polta, olen normaalipainoinen ja kaikki on hyvin. Toki otti myös terveydelliset seikkani huomioon ja sovimme, että jossain vaiheessa käyn äitiyspolillakin. Mutta all in all, käynnistä jäi tosi hyvä mieli! :)
Maha ei ole kasvanut sillä tavalla söpösti. Turvotusta on ihan järjettömiä määriä ja tuntuu hassulta, kun on tällainen plösömaha mitä ei kyllä vauvaan voi yhdistää. Paino ei ole noussut kuin muutamia satoja grammoja. Kovasti odotan sellaista pientä vauvakumpua... <3
Mitähän muuta...
- Pahoinvointi on tehnyt pienoisen comebackin vaikka pari viikkoa nautin jo melko hyvästä olosta. Tänään ja eilen olen mennyt aikalailla hedelmä-vihannes-linjalla ja toivon, että pian alkaisi (taas) helpottamaan..
- Tuttavani voi ehkä lainata minulle doppleria! Voikunpa saisin sen lainaan, itse en raaski ostaa.
- Viime viikolla teki kamalasti mieli erilaisia marinadeja! :D Ei siis niin, että olisin syönyt mitään marinoitua lihaa, vaan kaupassa käydessäni kuolasin erilaisten marinadipullojen perään. Ei sillä, että olisin niitä pelkiltään syönyt, mutta marinadipulloissa oli jotain hyvin mystistä vetovoimaa ja Papan hakiessa jotain muuta kauppatavaraa, kuolasin minä marinadihyllyillä.
- Ensi viikon keskiviikkona on NT-ultra! Jännittää! Toivottavasti vauva olisi kasvanut hienosti! (Veriseulaa emme ota.)
Ehkä näillä kuulumisilla taas hetken pärjää! Voikaa kaikki hyvin!
Mamma
P.S. Tickeri taas siirretty "oikeaan aikaan" eli niihin lukemiin mitä ultra ja neuvola antoi!
Edit: Huh miten pitkä postaus, toivottavasti joku jaksoi lukea tätä vuodatusta! :D
Mitä minä teen tämän blogin kanssa?
-
Olen pohtinut tätä blogia aika paljon. Mitä tämän kanssa tekisi? On selvää,
että kirjoittamisvauhti on hiipunut ja vaikka minulla olisikin paljon
asioita m...
2 kommenttia:
Minä ainakin jaksoin, ihana kuulla kuulumisiasi! On sinulle kyllä melkoinen neurologi sattunut, olosi on varmasti ollut hyvin "yksilöllisesti huomioitu". Suosittelen kyllä, että haet muualtakin mielipidettä imetysasiaan, jos kerran tietoa on ettei asia olisi noin mustavalkoinen kuin tämä neurologi on sinulle sanonut. Käytkö neurologilla julkisella puolen vai yksityisellä?
Ihanaa Myy!
Oli joo kyllä varsinainen yksilöllisesti räätälöity hoito... Aion kyllä etsiä käsiini jonkun lääkärin, joka tietää juuri TÄSTÄ asiasta enemmän. (Kun ymmärrän kyllä todella hyvin sen, että lääketiede ja neurologiakin on niin laaja-alainen kokonaisuus, että yksi ihminen ei vaan voi tietää kaikkea! Mutta sen takia yleensä KONSULTOIDAAN....) Nyt olen ollut monta vuotta julkisella, kun onnistuin löytämään sen hyvän lastenneurologin, joka suostui minuakin hoitamaan. Sitä ennen kävin yksityisellä, kun olin tämän nykyisen neurologin hoidossa julkisella puolella... Että yksityiselle varmaan tieni taas vie...
Ja hei! Onnea ihan älyttömästi teidän ultrahaituvasta! :) Peukutan täällä ihan kympillä, vaikken kommentoikaan kuin tosi harvakseltaan näiden teknisten ongelmien takia... *huoh* Mutta hengessä mukana ollaan! :)
Mama
Lähetä kommentti