Ongelmia?

Olen ollut kohta kaksi viikkoa flunssassa. Hakkaava yskä, pääkipu ja täysi äänettömyys alkaa jo pikkuhiljaa syömään naista, jopa enemmän kuin täti. Flunssani takia olemme peruneet jo kahdet kihlajaisemme (siis MEIDÄN kihlajaiset!) ja tänään pidettäviin lähetin Papan edustamaan meitä molempia. Vaikka olenkin flunssani kanssa toivottavasti jo voiton puolella, en voi ajatellakaan meneväni tartuttamaan vanhoja ihmisiä ja lapsia. Silti ärsyttää kökkiä himassa.

Eilen menin jopa lääkäriin monta päivää kestäneen sietämättömän päänsäryn takia. Johtuu kuulemma joko niskoista tai sitten on migreeniä. Tuntuu kamalalta syödä hevoskuuri buranaa, kun tietää sen kuuluvan tähän raskauttayrittävien kieltolistalle. No, se vielä menee, mutta puheeksi tuli myös maksa- ja suola-arvoni. Kaikilla epilepsiaa sairastavilla ja tiettyjä lääkkeitä syövillä nuo arvot ovat suurennuslasin alla. Minä olen kärsinyt lääkkeiden takia vaikeasta suola-arvojen tippumisesta (uskomatonta, että tällaistakin on!) ja kriittisestä maksa-arvojen noususta. Näitä arvoja minulla ei ole vähään aikaan seurattu, muistini mukaan vajaaseen vuoteen. Aika kuitenkin on mennyt hälyttävän nopeasti ja lääkärissä tuli yllätyksekseni ilmi, että viimeisistä testeistä on kaksi vuotta! Tällöin maksa-arvot olivat kovassa nousussa eikä arvoja sen jälkeen kontrolloitu. En muista/ymmärrä ollenkaan, että miksi seuraaminen on jäänyt. Sen enempää sairauskertomuksia luettelematta epilepsianhoitoni (ja monen monen muun) on ripoteltu pitkin poikin ympäri pääkaupunkiseutua, joten yhtenäistä kontrollointia ei ole mahdollisuutta saada.

Nyt siis pieni pelko nostaa päätään. Mitä jos nuo arvot ovat aivan pielessä kaikkien lääkemuutosten jäljiltä? En vaan KESTÄ, jos nyt täytyisi uudelleen miettiä lääkitystä, joka toimii ja joka kertaalleen on jo vaihdettu raskautumista silmällä pitäen. Epilepsialääkkeiden vaihto ei ihan Buranasta Panadoliin verrattavissa ole, joten muutos vaatii paljon aikaa, hermoja ja myös hitusen onnea. Ei ole lainkaan selvää, että uudet lääkkeet sopisivat minkään suhteen. Lääkemuutoksien yhteydessä olen saanut pahan allergisen reaktion, nukkunut monta kuukautta lähes putkeen, on huimannut sietämättömästi, laihtunut kymmenen kiloa lyhyessä ajassa ja mikä tärkeintä, kohtaustasapainoni ei ole aina mennyt toivottuun suuntaan.

Nyt siis toivon, hartaasti ja kaikki sormet ja varpaat pystyssä, että kaikki arvoni ovat kunnossa ja voisin palata ovulaation ja raskausoireiden metsästämiseen! Kaikessa piinaavuudessaan se on silti asia, jota arvostan, koska tiedän, ettei se kohdallani ole todellakaan itsestäänselvyys! Maanantaihin asti pitää odottaa...

Mietin muuten pitkään pitäisikö minun jättää epilepsiatilitykseni kokonaan blogista pois, koska se ei luultavasti montaa yrittäjää kosketa. Toisaalta tämä on meidän yritysaikaamme ja meidän kuvioihin liittyy vahvasti myös tämän asian tiimoilla temppuileminen, niin paljon kun se välillä hankaloittaa ja ärsyttääkin. Ehkä myös joku saa tästä jotain uusia näkökulmia ja ajateltavaa ja kenties vielä joku päivä tänne eksyy joku raskaudesta haaveileva epiäiti ja saa ehkä rohkaisua ja tiedonmurusia omiin vauvahaaveisiinsa.

Ihanaa viikonloppua kaikille! Nauttikaa keväisestä ilmasta!


Mamma