Kysynpä vaan, että mitä hittoa kehossani oikein tapahtuu?! Kaikki edelliset kiertoni ovat olleen vähintään 31 päivää pitkiä, viimeinen huikeat 36. Ja nyt yhtäkkiä tällainen spurtti. Arvaatkaa, olenko sijoittanut aktiivisimmat päivät tämän mukaan. No en todellakaan. Saati olinko edes varautunut MILLÄÄN TAVALLA (u know what i mean) tädin saapumiseen?! Hyvänen aika, en. Olen yleensä liikenteessä ilman mitään tiettyä aikataulua, paitsi tänään. Perfect timing, Täti.
Enkä edes nyt yritä uskotella itselleni, että tämä olisi mitään kiinnittymisvuotoa, sen verran menkkamainen olo on juuri nyt. Turhaan siis pidän toivoa yllä ja petyn uudelleen, saman kierron aikana.
Jos jotain hyvää nyt tästä repisi, seuraavat asiat tulevat mieleeni:
+ en ainakaan ole jouluna sektiossa
+ nyt on vähän enemmän dataa kierrostani, niin ensi kierrossa voin taktikoida
+ voinpahan ainakin rauhassa lääkitä pääkipuani
+ tulevalla lapsella ei ole synttärit ihan joulunkorvilla
Miinuslistaa tuskin tarvitsee tehdä.
Tuntuu, että hetki sitten blogosfäärissä puhaltanut plussatuuli olisi kääntynyt mikäli viime postauksia on uskominen. Toivottavasti tuulensuunta kääntyisi taas!
Mamma
P.S. Meille tulee perjantaina vauvavieras, vielä tähän mennessä lapsivieraat eivät ole aiheuttaneet katkeruutta, mutta jotenkin tuntuu, että nyt saattaa vähän alahuuli väpättää
2 kommenttia:
Voi kurjaa! Ikävä kuulla, että ei teilläkään tärpäänyt tässä kierrossa. Toivottavasti nyt sitten uudessa kierrossa onnistaa ja saadaan paljon vauvoja vuodelle 2012...
Kiitos sympatioista :) Toivotaan, että tammivauvoja 2012 tulee tosiaan oikein suma! Eikä haikara lennä enää kenenkään yrittäjän ohi! (Ja täti saa painua niiden kimppuun, jotka vauvaa ei vielä toivo)
Wishful thinking?
Lähetä kommentti