Mateleva aika

Kun viikkoja on talana 4+4, ei ole vielä mitään mahdollisuutta alkaa tuulettamaan. Kaikki on vielä kovin epävarmaa ja itse ilouutistakaan ei oikein tahdo uskoa.

Minä toivoisin, että aika suhahtaisi äkkiä, jotta pääsisin sinne viikolle 12. Sitten voisi alkaa vetää edes vähän lippua salkoon ja hurrailla sitä, että haikara on oikeasti lähtenyt matkaan! Nyt koko raskaus tuntuu niin käsittämättömältä, varsinkin kuin oireita ei vain ole. Vatsanippailut on jäänyt vähemmälle, ja välillä miettii kaiken olevan vain unta tai toiveajattelua. Ensi viikolla on ehkä pakko ostaa uusi raskaustesti, jotta saisin taas edes jotain konkreettista todistetta. Joka aamu olen kyllä hakenut varmistusta ovistestistä ja testiviivat kyllä tummenee tummenemistaan. Että kai jotain täytyy tapahtua.

Laitoin tuohon sivupalkkiin tickerin, ja aloin heti sen jälkeen panikoimaan siitä, että tuottaako se nyt pahaa onnea ja olisiko se pitänyt laittaa sitten kun ollaan edes vähän väljemmillä vesillä.

Mutta ei! Nyt loppuu panikoiminen! Turhaan murehdin mitään keskenmenoja saati tickereitä! Olen hemmetti vie raskaana niin pitkään kuin olen. Joko sinne viikolle 40 asti, kun vauva syntyy tai sitten enää hetkeen. Kumpaankaan asiaan en voi itse vaikuttaa muuten kuin pysyä stressittömänä!

Ehkä siis on vain pakko höllätä hieman, NAUTTIA OIREETTOMUUDESTA ja antaa luonto äidin hoitaa tehtävän! Kaikki päättyy kuitenkin parhainpäin.

Mamma 4+4


P.S. Ehkä ihan oireettomuudest en voi kuitenkaan puhua. Jatkuva nälkä on kyllä ollut tässä talossa kylässä. Aamulla tuntuu siltä, etten olisi edellisenä päivänä syönyt mitään ja on pakko ampaista samantien jääkaapille.